Lainsäädäntö

Suomessa on määritelty videovalvonnalle tarkat pelisäännöt ja videovalvontaa säätelevät rikoslaki, henkilötietolaki ja laki yksityisyydensuojasta työelämässä. Varsinkin salakatseluun ja kuunteluun puututaan selvin säännöin. Nyrkkisääntönä kannattaa muistaa olla avoin, ei pidä pyrkiä salaamaan tai salakuvaamaan. Huom! Suomessa salakatselu ja salakuuntelu on rikos.

1.0 RIKOSLAKI

Rikoslaissa otetaan kantaa kotirauhan rikkomiseen, salakuunteluun ja salakatseluun. Laissa on määritelty erikseen kotirauhan ja julkisrauhan suojaama alue.

Kotirauhan määritelmä:
Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen.

Kotirauhan suojaamaa aluetta ei saa valvoa ilman asianomistajan erillistä lupaa.

1.1 RIKOSLAKI

Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa

  1. kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumisti-lassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka
  2. yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten, on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.

Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa

  1. keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa, taikka
  2. muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan,
on tuomittava salakuuntelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Yritys on rangaistava.

2.0 HENKILÖTIETOLAKI

Kameravalvonnan ollessa tallentavaa henkilötietolaki astuu kuvaan. Henkilötietolakia ja sen periaatteita sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn, joka suoritetaan tallentavan kameravalvontajärjestelmän avulla.

Kameralla kerättävien henkilötietojen käsittely tulee suunnitella etukäteen. Tulee määritellä, minkälaisten tehtävien suorittamiseksi kameravalvonta on tarpeen. Myös tietojen tallennusaika on määriteltävä. Tallentavasta kameravalvontajärjestelmästä tulee laatia rekisteriseloste ja informoida rekisteröityjä. Rekisteriselosteen voit ladata tästä itsellesi pdf tai doc muodossa.

Rekisteriseloste:

Rekisterinpitäjän on laadittava tallentavasta kameravalvontajärjestelmästä rekisteriseloste ja pidettävä se jokaisen saatavilla. Rekisteriseloste palvelee rekisterinpidon avoimuutta. Sen laatiminen edellyttää muun muassa, että rekisterinpitäjä on analysoinut oman toimintansa ja henkilötietojen käsittelyn tarpeensa, arvioinut oikeutensa käsitellä henkilötietoja ylipäänsä ja toteuttanut suunnitteluvelvoitteensa sekä suojannut rekisterinsä.

Henkilötietojen käsittelystä, joka perustuu muuhun asialliseen yhteyteen, tulee tehdä ilmoitus tietosuojavaltuutetulle.

2.1 HENKILÖTIETOLAKI Kameravalvonnasta informoiminen:

Rekisteröidyllä on oikeus tietää, kuka käsittelee häntä koskevia tietoja, mikä on käsittelyn tarkoitus ja mihin tietoja mahdollisesti luovutetaan. Samoin rekisteröidyllä on oikeus saada tietoonsa, miten hän voi oikeuksiaan käyttää. Kuvattavilla henkilöillä on oikeus eräin poikkeuksin tutustua heitä itseään koskevaan kuvamateriaaliin. Avoin informointi ja sen ohella rekisteriselosteen nähtävänä pito ovat tärkeitä tietojenkäsittelyn laadun turvaavia tekijöitä.

Muista ilmoittaa tallentavasta videovalvonnasta!

3.0 LAKI YKSITYISYYDEN SUOJASTA TYÖELÄMÄSSÄ

Laissa säädetään työntekijää koskevien henkilötietojen käsittelystä, työntekijälle tehtävistä testeistä ja tarkastuksista sekä niitä koskevista vaatimuksista, teknisestä valvonnasta työpaikalla sekä työntekijän sähköpostiviestin hakemisesta ja avaamisesta.

Työnantajan on kerättävä työntekijää koskevat henkilötiedot ensi sijassa työntekijältä itseltään. Jos työnantaja kerää henkilötietoja muualta kuin työntekijältä itseltään, työntekijältä on hankittava suostumus tietojen keräämiseen.

Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle etukäteen tätä koskevien tietojen hankkimisesta luotettavuuden selvittämistä varten. Jos työntekijää koskevia tietoja on kerätty muualta kuin työntekijältä itseltään, työnantajan on ilmoitettava työntekijälle saamistaan tiedoista ennen kuin niitä käytetään

Kameravalvontaa ei saa käyttää tietyn työntekijän tai tiettyjen työntekijöiden tarkkailuun työpaikalla. Käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa tai muissa henkilöstötiloissa taikka työntekijöiden henkilökohtaiseen käyttöön osoitetussa työhuoneessa ei myöskään saa olla kameravalvontaa.

3.1 LAKI YKSITYISYYDEN SUOJASTA TYÖELÄMÄSSÄ Työnantaja voi kuitenkin kohdentaa kameravalvonnan tiettyyn työpisteeseen, jossa työntekijöitä työskentelee, jos tarkkailu on välttämätöntä:
  1. työntekijän työhön liittyvän ilmeisen väkivallan uhkan tai hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen ilmeisen haitan tai vaaran ehkäisemiseksi;
  2. omaisuuteen kohdistuvien rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi, jos työntekijän tehtävän olennaisena osana on käsitellä arvoltaan tai laadultaan merkittävää omaisuutta, kuten rahaa, arvopapereita tai arvoesineitä; tai
  3. työntekijän etujen ja oikeuksien varmistamiseksi, jos kameravalvonta perustuu tarkkailun kohteeksi tulevan työntekijän pyyntöön ja asiasta on sovittu työnantajan ja työntekijän välillä.

Lähde: http://www.finlex.fi/fi/